Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Huumoria ja parodiaa yllin kyllin.

Valvojat: Andune, Ilona

sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Title: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa
Author: Sagitta
Genre: Humor ja pientä slash vihjailua
Rating: G
Beta: Ezellohar (Kiitti ja koeta kestää)

Summary: Sormus parodiaa.

AN: Mulla oli jonkinlainen visio tästä tarinasta ja päätin sen nyt toteuttaa.
Tämä on joko täyskatastrofi tai jotain vielä pahempaa. En oikeasti tiedä mitä tästä tulee, mutta yrittänyttä ei lahdata.. laiteta.


***

Prologi

Kauan sitten kaukana jossain siellä, missä mielikuvitus saa valtansa ja fanitytöt pääsevät toteuttamaan unelmiaan, oli Keski-Maa. Tuossa ihanassa paikassa oli rauhaisaa ja elämä hymyili jokaiselle. No, ei kuitenkaan ihan jokaiselle, nimittäin ilkeä Sauron oli kade kaikille iloisille veikoille, jotka Keski-Maassa hyppi. Hän oli kärsinyt ammoisina aikoina jonkun kamalan lapsuuden trauman ja katkeroitunut siitä ikiajoiksi. Niinpä hän (vihdoinkin) päätti koettaa maailman valloitusta.

Tarinamme siis kertoo Valtasormuksesta, joka piti tuhota ja siten pelastaa Keski-Maa.

***

Päähenkilöt:
The Sormuksen Ritarit


Frodo: ”Aragorn, Sam, Gandalf, kuka tahansa (paitsi Boromir) AUTTAKAA!!”
Kömpelö, pyörtyilevä, tunari.. siis sankari. Huutaa aina jotakuta avukseen.

Sam: ”Frodo herra on aina oikeassa!”
Uskoo sokeasti kaiken, mitä Frodo herra sanoo. Kysyy tältä aina ensin neuvoa ja mielipidettä. Puolustaa isäntäänsä kuin vahtikoira.

Merri: ”Boring!”
Tylsistynyt hobitinkuvatus, joka lähti matkaan, kun ei muuta keksinyt aikansa kuluksi.

Pippin: “What about second breakfast?”
Ajattelee enimmäkseen ruokaa.

Gandalf: ”Taikuudesta viis, Kotkat jyrää!”
Silloin kun Kotka-palvelu Oy ei ole käytettävissä, turvaudutaan jalkoihin. Mordoriinhan ei voi mennä hevosella..

Aragorn: “Voin ehkä olla Isildurin jälkeläinen, mutta en *masennus* itse hän. Nyyh!”
Huonon itsetunnon omaava johtaja.

Legolas: ”The superhero!”
Legolas pelastaa päivän ja murskaa tieltään niin sydämet kuin kaikki vihollisetkin.
Superkyvyt: Näkee haltiasilmillään kauas, osaa melkein lentää, supernopea ja vahva.
Hiukset kiiltävät niin, että viholliset sokaistuvat ja omaa monia muita kykyjä.
Legolasin oma huomautus: Oikeastaan minähän sen Laakson pelastin Smaugilta ja tuhosin Sauronin.. ja miksei myös itse Morgothin!
Tekijän huomautus: Tänne se kone, Legolas!!!

Boromir: ”It´s the Ring! Wanna wanna!!!”
Urhoollinen ja rohkea soturi, joka silti hukkasi ratsunsa matkallaan Rivendelliin..

Gimli: "Pahuksen haltiat!"
Perinyt haltiavastaisuutensa eli sisäisen Thorinin, isältään.


Rivendellin poppoo

Elrond: “Voi Arwen, miksi sinä valitsit ihmisen? Eikö mieluummin vaikka *huoh* Legolas..” Ylihuolehtiva isä! Eikä osaa pitää järjestystä kokouksissa. Kärsii migreenistä.
Arwen: “Pois tieltä Éowyn! Xena tulee auttamaan pikku Arskaansa!!!”
Elladan: Arwen saa aina kaiken huomion!
Elrohir: Ja kaikkein komeimmat miehet!

Glorfindel: ”MINÄ se pelastin sen puolituisen vaaroilta ja Nazgûileilta!!! Ja minulta vietiin se kunnia! Yhyy, Erestor!”
Tekijän huomautus: Itse asiassa Frodon turvaan vei kylläkin Asfaloth..
Erestor: ”Olen pääneuvonantaja ja silti minun neuvojani ei kuunnella kokouksissa.. Glorfindel!”
Lindir: Lalalalala!

(Laitetaan tämä hobitti nyt tänne, kun ei muuallekaan mahdu..)
Bilbo: ”Oikeastaan tämä ei ole minun tarinani, mutta siitä tuli mieleen, kun vuonna x…”
Vanha höperö, joka alkaa kertoa aina samaa vanhaa tarinaa.

Muut ihmiset

Théoden: ”Köh köh” Vanhuus ei tule yksin.” Atshii!”
Sairasteleva vanha kuningas, joka tarvitsee vahvan lääkityksen pysyäkseen pystyssä.
Èomer: *miehekästä murinaa*
Èowyn: Nyyhkyttää Arskan perään. ”Minuahan ei jätetä!”
Ottaa miekan ja kypärän ja päättää seurata Arskaa rintamalle.

Denethor: Kylähullu! Mutta kun ei parempaakaan hallitsijaa Númenorin rippeistä löytynyt.
Faramir: ”Minua ei koskaan huomata ”*synkkänä*
”Mutta kyllä minä kerran tyhjensin Boromirin keksivaraston!” *ylpeänä*

Lórien

Galadriel: ”Oi niitä aikoja!”
Muistelee entisiä loiston aikoja ja on hiukan pessimistinen nykytilanteeseen.
Celeborn: ”Kyllä rakas...”
Tossun alle jäänyt haltia parka.

The Pahikset
Klonkku: ”My precious!”
Kärmekieli: Kuningas Théodenin henkilökohtainen lääkäri, joka annostelee lääkkeet miten sattuu.
Saruman: ”Aina se h****n Gandalf saa kaiken kunnian! Meni ja perusti oikein ”saattueenkin”! Hyvä on, kyllä minäkin osaa! Minäpä perustan oikean armeijan ja siinä onkin kunnon lihasta ja actionia mukana! Se onkin sata kertaa parempi ja hienompi, kuin Ihmevelho Gandalfin tyhmä saattue. Take that!”
Nazgûlit:” Ksviik!”
Sauron: Iso silmä korkealla tornissa, joka näkee kaiken. The Big Brother in Middle-Earth style!

***

Lisäksi

Thorin: ”The Majestic one ”
Thranduil: “I am so fabulous! Onhan pikku Leggy soma (minulta kun on geeninsä perinyt) mutta katsokaapa minua!” *Shiny-shiny-glorious*
Tekijän huomautus: Nämä kaksi eivät edes kuulu tähän tarinaan! Sitä paitsi, miten Thorin muka tässä voisi olla? Hänhän on kuollut?!
Thorin: Magic, DAA! Sitä paitsi, minä olen Vuorenalainen kuningas! Minulla on oikeus olla mukana tarinassa!
Thranduil: Kuka ei kuulu tarinaan!!!?!! *tuhahtaa halveksuen*
MINÄ olen kaikkein kaunein ja viisain, The Synkmet..
Tekijän vihainen huomautus: Kuten sanoin, teille ei ole ruututilaa tässä tarinassa kos..
Tharnduil ja Thorin: LEGOLAS / KILI ampukaa tuo kirjoittaja!

Tauriel: "I am dwarfsexual!"
Tekijän huomautus (juostessa ja väistellessä nuolia): Mitä helkuttia SINÄ täällä teet!?!
Sinä et edes kuulu koko Keski-Maa… AAAARRH!!!

***

Tarina pääsee alkuun, jos kirjoittaja pääsee Mandosin saleista pois..
Viimeksi muokannut sagitta, Su Huhti 20, 2014 9:30 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014
Avatar
Tindis
Puolituinen
Viestit: 275
Liittynyt: Su Joulu 02, 2012 11:02 am
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja Tindis »

Mie en nyt tiedä, kuinka rakentavaa tästä tulee, mutta ei se mitään.
Vaikka sie tuolla skypen puolella sanoitkin, että tämä on katastrofi, minä olen eri mieltä. Pari kirjoitusvirhettä bongasin, mutta muuten teksti oli sujuvaa, eikä sellaiset pienet mitään haittaa. Humor on minusta aikas vaikeaa kirjoittaa, mutta olet onnistunut siinä suht hyvin. Pikkusisko ainakin tykkäsi, kun sille luin ääneen (lievästi sensuroiden). Varsinkin viimeinen pätkä aiheutti vakavaa repeilyä:
Tauriel: "I am dwarfsexual!"
Tekijän huomautus (juostessa ja väistellessä nuolia): Mitä helkuttia SINÄ täällä teet!?!
Sinä et edes kuulu koko Keski-Maa… AAAARRH!!!
Kiitos illan piristyksestä!
~Stupid book. I need to sleep, but I can't stop reading you.
Vuoden Legolas 2014
ja virallinen Saunatonttu :3
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Itse pidin tästä, etenkin sen takia, kun tämä oli niin helppolukuinen ja selkeä. Olihan tämä tietysti myös hauska, tuo loppu oli ihan paras. :mrgreen:
Tämän lukee mielellään vielä uudestaan. En tiedä, oliko tässä nyt mitään järkevää palautetta...
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Eihän tämä nyt niin katastrofaalinen ollut... Okei, tää ei oo ollenkaan katastrofi vaan varsin hulvaton pikku pätkä. Kotka-palvelu Oy oli huvittava. x) Ja Thrandu oli mahtava, oikein hyvin vangitsin diivan luonteen muutamaan riviin. Rakentava on siellä Mandosin Saleissa sinun seuranasi, kovistele sitä, minä en osaaa. Mutta tämä oli huvittava päivän piristys ja niin, oikein hyvin kirjoitettu. Näin niinkun humor-ficiksi, jonka sanoit olevan katamastrofi :wink:
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja Ezellohar »

Anna tulla vaan, kyllä mä kestän! :D
Nii jos tekstissä on jotain kirjotusvirheitä niin mun moka, munhan se beta piti olla ja poimia sieltä ne kirjotusvirheet pois.. :D
No otsikosta näyttää puuttuvan yks s, tuolla nimittäin lukee, että "Keki-Maa" :D

Eka reaktio oli tosiaan se totaalinen repeäminen X) Siitä on pitkä aika kun oon viimeksi lukenu huumoria! Itekin houkuttais kokeilla, mut toteutus onkin sitten toinen juttu..
Tässä oli rento ote asioihin ja hyvällä tavalla vedetty överiksi hahmojen kuvaukset.
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.
sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Oi, kiitos kovasti kaikille! ^^

Tindis: Olis kyllä kiva kuulla, miten sie tätä sensuroit. x)
Pyrexia: Hyvä jos lopetus oli ok, sillä mietin pitkään vedinkö sen överiksi.
Aiwen: No mie pelkäänkin, että se katastrofi alkaa, kun pitäis itse tarinaa koettaa saada rakennettua..
Eze: Mun piikkiin saat kyllä laittaa nuo kirjoitusvirheet, kun siis menin hiukan muuntelemaan niitä vielä sun betauksenkin jälkeen :oops:

Jatkoa laitan kun saan pääsen sopimukseen Mandosin kanssa. Tosin mun laulutaidot on jostain Mordorista..
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014
sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Osa 1

Koko sotku sai alkunsa Elrondin neuvonpidosta, jonne oli kutsuttu sekalainen seurakunta. Nämä Keski-Maan eri kansalaiset oli kutsuttu koolle ratkaistakseen Keski-Maan kohtalon. (Valkoinen neuvosto oli hieman.. hajalla.) Neuvonpito oli aloitettu aikaisin aamulla, mutta se oli venynyt pitkälle iltapäivään, sillä jokainen vieras halusi kertoa juurta jaksain oman elämäntarinansa. Nyt vuorossa oli Synkmetsän oma superhero Legolas Greenleaf.

Mutta kuunnelkaa, Klonkku on karannut. Halusimme olla hänelle mukavia, kuten Gandalf oli neuvonut. Joten päätin kertoa hänelle yhdestä suurimmista urotöistäni. Se kiittämätön otus kuitenkin karkasi juuri kun olin kertomassa sille, kuinka päihitin lohikäärmeen ja pelastin Laakson.

Ja höpöhöpö! Sitä paitsi, minulle sinä olit vähemmän hellä!

Murisi vanha kääpiö Gloin, joka muisteli traumaattista vankila-aikaansa Synkmetsässä.
- Jouduimme kuuntelemaan ”sankaritekojasi” päivästä toiseen. Siitä kuinka olit muka päihittänyt kymmenen peikkoa yhdellä nuolella, tai siitä miten pyydystit ”supervoimillasi” sata hämähäkkiä ja..

Mutta Gandalf puuttui puheeseen ja rauhoitteli kiihtynyttä kääpiötä.
No, no hyvä Gloin. Jos rupeaisimme tässä kertaamaan kaikki Legolasin ”sankarityöt”, saisimme unohtaa koko neuvonpidon.

Tällä tavalla kokous eteni ja puheensorina sekä hölinä alkoivat taas kerran levitä ja pian itse aihe unohdettiin. Hobitit alkoivat jutella ruuasta ja Konnusta. Legolas selitti (kuuroille korville) sankaruuttaan. Vieressä Erestor ja Glorfindel silmäilivät toisiaan himokkaasti. Kääpiöt juttelivat kiivaasti Gandalfin kanssa Ereborin retkestä. Boromir kyseli kiihtyneenä Aragornilta tämän syntyperästään. Mies tosin näytti masentuvan hetki hetkeltä enemmän.
Elrond pudisteli päätään raskaasti. Hän katui syvästi sitä päivää, jolloin oli luvannut isännöidä suurta neuvonpitoa. Kukaan ei näyttänyt kiinnittävän huomiota siihen, mitä puolhaltia yritti selittää. Lopulta huudeltuaan, huidottuaan käsillään, soitettuaan suurta kongia ja puhallettuaan Boromirin torveen pari kertaa, hän sai taas yleisön huomion.

Kuten sanoin jo pari kertaa aiemmin, se Sormus! Mitä me teemme tuolle kirotulle Sormukselle?!

Hetken oli hiljaista ja sitten Erestor, Elrondin pääneuvonantaja, hivuttautui hieman eteenpäin ringistä ja avasi suunsa.
Antakaamme se Bombadilille, hänellä kun näyttää olevan voima vastustaa tuota kamalaa esinettä.

Mutta Gandalf tyrmäsi tämän ajatuksen: ”Se ukonhöppänä pomppii joka kedon yli niin, ettei Sormus pysyisi turvassa hänen taskuissaan.”

Erestor lysähti tuolille ja painoi päänsä. Masentuneena hän mutisi:
- Kukaan ei kuuntele minua, vaikka olen pääneuvonantaja.

Glorfindel meni nopeasti häntä lohduttamaan.
Älähän nyt rakas, Minä kyllä kuuntelen sinut. Ja taidan haluta kuulla sinua hieman enemmänkin.
Oi Glorfindel!
Voi Erestor!

Elrond kuitenkin keskeytti heidät vihaisesti mulkoillen.
Kuulkaas nyt! Tämä tarina on luokiteltu kaikille sopivaksi, joten menkää muualle tekemään tuota, jos on pakko!

Ja niin nämä kaksi hipsivät pois ringistä, eikä heitä nähty kuin vasta seuraavana päivänä.

Suurhaltioiden poistuttua Gandalf korotti taas hieman ääntään.
Velho selitti mahtipontiseen ja tietäväiseen sävyyn.
Sormus pitää tuhota! Ja sen pystyy tuhoamaan vain ja ainoastaan Tuomiovuoressa, siellä missä se taottiinkin.

Elrond nyökkäsi hyväksyvästi ja kysyi:
Kuka siis ottaa Sormuksen vietäväkseen?

Saliin laskeutui painostava hiljaisuus. Kaikki käänsivät katseensa pois aina kun Elrond etsi halukkaita. Lopulta Elrond huokaisi ja otti esiin kasan tikkuja.
No, meidän pitää näemmä turvautua haltioiden ikivanhaan keinoon ratkaista pulmatilanteet. Vedämme siis pitkää tikkua!

Ensimmäisellä kerralla arpa osui Gandalfiin, mutta hän sanoi:
- Minä olen liian vanha. Ja Sormus saattaa ottaa minusta otteen. Miten Keski-Maan käy jos teiltä puuttuu velho? Sitä paitsi, minulla on jo oma sormus.
- Hyvä on, hyvä on, seuraava.

Vuoroon tuli Boromir. Tämän silmiin syttyi tuli kun hän katseli Sormusta. Hän hyppäsi pystyyn.
Kyllä minä voin ottaa haltuuni tuon mahtavan esineen! Aseiden aseen, joka ratkaisee tämän sodan ja tekee minusta voitta..
Seuraava!

Pisimmän tikun sai tällä kertaa Sam.
Voi jummi, Frodo-herra, katsokaahan tätä! Mitä mieltä olette Frodo-herra? Frodo-herra mitä..
Äh, seuraava!

Sitten vuorossa oli Legolas, jolloin tämä kohotti nyrkkinsä pystyyn ja huudahti innoissaan.
The Superhero-elfpower!!!!
SEURAAVA!

Merri, joka tuskin viitsi avata silmiään, haukotteli vain tylsistyneenä.
Boooring!
- *huokaisu* Seuraava!

Pippin hieroi vatsaansa ja katseli nälkäisenä kukkia.
Minulla on nälkä! Päästäänkö jo syömään? Täh? Mikä tuo Sormus on?
Seuraava..

Tällä kertaa pestiä tarjottiin Gloinille, mutta tämä näytti olevan kiireinen usuttaessaan poikaansa Gimliä Legolasin perään.
- Voi Valar, kääpiöt. Seuraava!

Aragorn haroi hiuksiaan ja riiputti päätään.
Niin tuota, kyllä kai minä sen voin ottaa kantaakseni, kuten mahtava esi-isäni Isildur aikoinaan.. Vaikka enhän minä olekaan hän. *masennus* Voin silti yrittää, vaikkei minulla olekaan niin paljon voimaa, eikä uljautta, eikä…
- Ihan tosi, Arwen? Seuraava!

Gandalf tökki Bilbon hereille.
Hä? Minun vanha Sormukseni? Kuinkas se tänne on joutunut? Minulla oli ollut se yli 50 vuotta ja muistan tarkalleen kuinka sen sain. Kaikkia alkoi eräänä päivänä kun
Gandalf saap..


Selvä, SELVÄ! RIITTÄÄ! Ei enää sanaakaan! Frodo, sinä otat Suursormuksen vietäväksesi Mordoriin ja that’s it!

Elrond tyrkkäsi vihaisesti sormuksen Frodon käteen, joka oli pudonnut tuoliltaan. Hobitti-parka ei pystynyt kuin takeltelemaan ja katselemaan järkyttyneenä ympärilleen apua hakien.

Mi.. Mitä, minä? Yksinkö? Mordoriin?

Kaikki katselivat ympäri salia ja kertoivat mitä ihmeellisimpiä selityksiä.
- Minulla taisi jäädä uuniin valkea.
- Tuota, selkääni kolottaa.
- Ehm.. minulla on treffit Arwenin kanssa.
- No muuten kyllä, mutta hukkasin hevoseni..
- Boring!
- Superhero!
- Unohdin kirveeni vuorelle..
- Minä taas..

Riittää! Yksikään teistä ei jää enää tähän laaksoon! Täällä on jo muutenkin rauhatonta, kun pitää puolustaa itseään kaiken maailman örkeiltä. Ja örkit sentään saa tappaa.. Joten te kaikki saatte painua täältä Mordoriin! Kokous on päättynyt ja nyt ulos! *syvempääkin syvä huokaus* Tarvitsen buranaa.

Näin Elrond lopetti kokouksen ja pari vihaista valitusta sekä mutinaa myöhemmin sali oli tyhjä. Tällä tavalla sai siis alkunsa Sormuksen Saattue ja pitkä matka, josta jäi vielä vaikeat traumat itse kullekin.
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Operaatio: Pelastakaa Keki-Maa

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Tämä vaikuttaa lupaavalta TSH-parodialta. Luin jo tuon ekan osan aiemmin mutta en ehtinyt kommentoimaan. Tykkäsin kuitenkin, ja kunkin hahmon syvin olemus oli selvästi tavoitettu noihin kuvauksiin. :D Nyt tässä toisessa osassa päästiin sitten jo itse asiaan. Olen juuri lukemassa TSH:ta uudestaan ja Elrondin neuvonpidossa menossa, ja voi kyllä olla vähän vaikea suhtautua siihen lukuun vakavuudella tämän jälkeen. Erestor ja Glorfindel – mitä ihmettä Tolkien ajatteli laittaessaan heidät saman neuvottelupöydän ääreen…? :lol:

Minusta tässä oli hyvin käytetty hyödyksi kirjaa, eli olennainen tuli (tavallaan) käsiteltyä. Elrondia käy kyllä sääliksi. Mielikuva hänestä puhaltamassa Boromirin torveen on mielenkiintoinen. :D Superhero-Legolas taitaa olla suoraan leffasta hypännyt.

Sormuksen viejän arpominen ei sitten mennyt ihan kerralla nappiin. Jospa Elrondin olisi vaan itse pitänyt lähteä…?

Minun rakentava palautteeni kohdistuu tällä kertaa siihen, että otsikon voisi käydä korjaamassa, mikä muistaakseni tapahtuu muokkaamalla 1. viestin otsikkoa. Ellei tämä ficci sitten tarkoituksella sijoitu myyttiseen Keki-Maahan. ;)

Tulen seuraamaan tätä ficciä mielenkiinnolla. Varsinkin nyt kun on tuo kirja menossa, on hauska samalla lukea siitä parodiaa. Luulisin että tästä saa tavallaan enemmän irti, kun tapahtumat on tuoreessa muistissa. Eli jatkoa vaan kehiin.
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Luin tämän jo aikaisemmin, mutta josko nyt sitten väkertäisin jonkunmoista palautetta.
Tämä oli kyllä hyvää jatkoa, hyvin hauska. Tuo kohta oli yksi parhaimmista
sagitta kirjoitti:Elrond pudisteli päätään raskaasti. Hän katui syvästi sitä päivää, jolloin oli luvannut isännöidä suurta neuvonpitoa. Kukaan ei näyttänyt kiinnittävän huomiota siihen, mitä puolhaltia yritti selittää. Lopulta huudeltuaan, huidottuaan käsillään, soitettuaan suurta kongia ja puhallettuaan Boromirin torveen pari kertaa, hän sai taas yleisön huomion.
Mutta myös se kohta jossa vedettiin pitkää tikkua oli hyvä. Tosiaankin, kuten Mithrellas sanoi, ehkä Elrondin olisi pitänyt itse lähteä. :mrgreen:
Se, kun tässä on se sama perusrunko kuin kirjassa tekee myös sen, että tätä on hauskempi lukea, koska silloin näkee miten jostain vakavammasta aiheesta on saatu hyvää huumoria. Vähän rennompi vastapaino kirjan synkistelylle.

Palautteen laatu ei välttämättä ole parasta mahdollista, mutta kuitenkin ilmoittaudun ainakin, jotta tiedät minun lukeneen.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Viesti Kirjoittaja sagitta »

A/N Kiitokset Mithrellas ja Pyrexia! Toisaan olen sekoittanut tähän tarinaan, sekä kirjaa että leffaa.
Beta: Tindis (Thank you)

Osa 2

Seuraavana päivänä saattueen jäsenet olivat enemmän tai vähemmän valmiina matkaan. Elrond hätyytteli heitä matkaan. Parin kirouksen ja suunnattoman uhkailun jälkeen, sekä annettuaan vielä vihaisen varoituksen Aragornille tyttärestään, hän sai kuin saikin kaikki lähtemään. Vanhaa Bilboa ei voinut valitettavasti Tuomiovuorelle passittaa, joten hän jäi (Elrondin suureksi ärsytykseksi) Rivendeliin.  

Matka sujui hitaasti ja vaivalloisesti. Sormuksen viejä onnistui saamaan itsensä kahdesti suohon, pyörtymään muutamaan otteeseen, kompuroimaan itsensä muiden jalkoihin ja putoamaan puusta neljä kertaa (Sitä en tiedä, mitä hän siellä teki tai miten hän sinne ylipäätään päässyt.) Lopulta Boromir ehdotti, että hobitti vieritettäisiin loppumatkan, minkä kuitenkin Sam tyrmäsi. Jokainen saisi vuorollaan kantaa Frodoa.

Frodo ei ollut ainoa hidaste matkalla. Saattueen oli pakko pysähtyä, sillä yhdessä kohtaa Gimli alkoi ajaa takaa Legolasia. Kääpiö oli hermostunut kuuntelemaan haltian iänikuisia jaarituksia sankaritöistään. Muut saivat katsoa hyvän tovin, kun vihainen kääpiö murisi jahdatessaan kedolla hyppivää haltiaa, joka jopa näytti vain nauttivan tilanteesta.

Pari hobitti-sääteistä ruokataukoa pidettiin ja yhdessä vaiheessa Aragorn ja Gandalf riitelivät siitä, kumman pitäisi olla saattueen johtaja. Kumpikaan ei nimittäin olisi halunnut olla tällaisen joukon vetäjänä. Ilta alkoi tehdä tuloaan ja matkaa oltiin taitettu kokonainen virsta. Olisi ollut Gandalfin vuoro kantaa Frodoa, mutta velho pysäytti saattueen.  

- Tänään emme enää kulje eteenpäin.

Gandalf tähysteli taakseen, missä loisti Rivendellin kaunis laakso. Hän oli varma, että Elrond tiiraili heitä kiikareillaan. Pippin tuli Gandalfin luo ja kysyi myrtyneenä:
- Miksemme ottaneet hevosia matkaan?
- Hevoset on laimeita, kotkat on in!
- No miksemme käytä sitten kotkia?
- Miten sinä Tukintolvana kuvittelet, että tästä matkasta voidaan koskaan kirjoittaa kolmea kirjaa, jos pääsisimme Mordoriin heti?!

Tällä tavoin Sormuksen saattue rämpi hyvän aikaa pitkin ja poikin Keski-Maata. Matkalla ehti toki tapahtua kaikenlaista, mutta jotta pysyisimme vielä tässä fandomissa, päätän kelata tuon ajanjakson tarinasta. Ja niin kaikkien ponnistelujen ja kompurointien jälkeen saattue pääsi viimeinkin perille!

- Tämä on väärä vuori! Luulin että meidän oli tarkoitus mennä Tuomiovuorelle, ei lumivuorelle!?

Boromir huudahti katsoessaan vihaisesti lumista Caradhrasia.  Gandalf näytti harmistuneelta ja mulkoili saattuetta, etenkin Pippiniä.
- Kenellä se kartta oikein on?!
- Tuota minulla oli nälkä ja…

Pippin soperteli nolona Boromirin takaa. Aragorn pudisteli päätään ja sanoi puoliksi ääneen, kuin toivoen ettei kukaan olisi kuullut.
- Voisimme koettaa ylittää sen. Olen vaellellut paljon erämaassa..
- Ihanks totta!
- Hiljaa Boromir! Niin, uskon että pääsemme tästä läpi!


5 minuuttia myöhemmin


- Selvä, me emme pääse tästä läpi.. *masennus*
- Oli siinäkin suunnitelma, Aradork! Enpä enää ihmettele, miksi olet joutunut niin paljon erämaassa vaeltelemaan.
*vielä suurempi masennus*

Saattue raahautui takaisin vuoren juurelle lannistuneen näköisinä. Ainoa, jota lumi ja kylmyys eivät olleet lannistaneet, oli Legolas. Tämä näytti erityisen tyytyväiseltä (mikä ärsytti Gimliä) ja kertoi ylpeästi lumen päällä tassuttelustaan. (Mikä ärsytti kaikkia.) Pippin, joka oli nälästä niin heikko, että Boromir joutui kantamaan häntä, kysyi varovasti:

- Miksei palata takaisin Rivendelliin?
- Turha vaiva, Elrond nostattaisi uuden tulvan saman tien.

Velho vastasi happamana samalla kun pudisteli lakistaan lunta ja mietti hetken. Silloin Boromir tuli Gandalfin luo ja sanoi:
- Voisimme kulkea Rohanin Aukon kautta. Hevosmiehet ovat Gondorin liittolaisia ja heiltä voisimme saada minun suhteitteni avulla hevoset lainaan.

Boromirin sanojen myötä hobittien ilmeet kirkastuivat ja he pälyilivät toiveikkaina länteen. Mutta Gandalf tyrmäsi tämän ajatuksen.
- Ei hevosia!
- Olen samaa mieltä Gandalfin kanssa.
- Hyvä Gimli, rohkaiset minua. Niin, on toinenkin tie, parempi tie! Voisimme nimittäin mennä Morian luolien läpi.
- En menisi Moriaan, siellä on kuulemma vaarallista...

Aragorn mutisi samalla, kun pudotti aikaa sitten pyörtyneen Frodon maahan. Gandalf näytti loukkaantuneelta ja puolustautui.
- Ja pyh! Mitä pelättävää pahaa siellä muka olisi?

***

- PAETKAAA!!!!!
- Kiitti vaan Gandalf!
- No ei se sinun lumivuoriseikkailusikaan parempi vaihtoehto ollut!
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Haa, jatkoa! :D Oli pakko lukea heti. Tuo eksyminen väärälle vuorelle ja ei hevosia-päähänpinttymä oli mahtavia. Tätä ficciä on mukava lukea, juuri sopivan kevyttä ja hauskaa.
sagitta kirjoitti:Gandalf tähysteli taakseen, missä loisti Rivendellin kaunis laakso. Hän oli varma, että Elrond tiiraili heitä kiikareillaan. Pippin tuli Gandalfin luo ja kysyi myrtyneenä:
- Miksemme ottaneet hevosia matkaan?
- Hevoset on laimeita, kotkat on in!
- No miksemme käytä sitten kotkia?
- Miten sinä Tukintolvana kuvittelet, että tästä matkasta voidaan koskaan kirjoittaa kolmea kirjaa, jos pääsisimme Mordoriin heti?!
Tuosta kohdasta tuli mieleen se YouTube video, jossa oli se miten TSH olisi pitänyt loppua. :mrgreen:
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Operaatio: Pelastakaa Keski-Maa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Varoitan jo alkuun, ettei palautteen laatu ole kovin kummoinen.

Kuulostaa hyvältä ja jatkoa odotan innolla. Hahmojen luonteet kulkevat hyvin tässä mukana, eikä huumori ammu yli. Glorfy ja Erestor saman pöydän ääressä... Ovatkos haltiat paljonkin asioita hoitaneet vetämällä pitkää tikkua? ;) Todennäkösesti Elrondin olisi pitänyt lähteä ihan vain keskenään, olis vaikka pölliny Asfalothin Arwen-tyyliin ja ratsastanu Mordoriin yhdessä hujauksessa. Olisi mennyt nopeammin... Mutta huvittavaa se oli. Ja varsinkin Aragornin selitys, kun hälle tarjottiin Sormusta. Kuningas on hieman masentunut. Ja loppuun vielä lainaus, joka sai kyllä kulmakarvat kohoamaan, koska kaksimielisyys...
Kaikki käänsivät katseensa pois aina kun Elrond etsi halukkaita.
Tahallinen sanavalinta vai alitajunnan temppuja..? Pyrexian lainaama kohta oli kyllä suosikki-kohtiani.

Sitten tämä seuraava luku, kun ehdit postaaman sen ennenkuin ehdin kommentoida edellistä. x)
Sama laatu pysyy päällä, huumori saa hymyn huulille. Varmaan koko pätkän huvittavin kohta lukuunottamatta lopetusta, joka on aivan mahtava:
Sormuksen viejä onnistui saamaan itsensä kahdesti suohon, pyörtymään muutamaan otteeseen, kompuroimaan itsensä muiden jalkoihin ja putoamaan puusta neljä kertaa (Sitä en tiedä, mitä hän siellä teki tai miten hän sinne ylipäätään päässyt.) Lopulta Boromir ehdotti, että hobitti vieritettäisiin loppumatkan, minkä kuitenkin Sam tyrmäsi.
Olisivat vaan vierittäneet, olisivat edenneet nopeammin (paitsi ylämäessä...) Kirjotusvirheitä ei tainnut olla enkä muutenkaan löytänyt minkäänlaisia epäkohtia tekstistä. Jatka vain samaan malliin!
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Vastaa Viestiin